A4. Puhuja ja hänen elämäntilanteessa runossa Ei

Maija Vilkkumaan runo Ei (2003) käsittelee nuoren itsenäistymistä ja vapauden kahlitsemista sekä eräänlaista äiti-tytär-suhdetta. Runo koostuu kahdeksasta säkeistöstä. Viisi säkeistöä sitoutuvat etenevään tarinaan, ja kolme säkeistöä ovat toistuvia kertosäkeistöjä. Kahdessa ensimmäisessä kertovassa säkeistössä puhujana on tytär, mutta kolmeen viimeiseen kertovaan säkeistöön siirryttäessä puhuja vaihtuu enemmän ulkopuoliseksi.
          Runon puhuja käyttäytyy pidättyväisesti äitiään kohtaan. Ensimmäisestä säkeistöstä käy ilmi, miten tytär toivoo ihmeen tapahtuvan ja äidin muuttavan mielensä ilman taistelua vapauksista. Hän ymmärtää huolen, jota äiti kantaa, mutta haluaisi ohjata itse omaa elämäänsä. Äidin mukaan sisko on kadonnut vaaralliseen maailmaan, ja siksi hän ei tahdo päästää irti toisesta tyttärestään.
          Kertosäkeistössä toistuva säe "mä sanon viimeisen sanani ja se on ei" ei saa selkeää puhujaa. Toisaalta säe voi olla äidin viimeinen painava sana tyttären rajoitetusta vapaudesta, mutta toisaalta säe voi olla tyttären kumoamisreaktio äidin puheille sisaren vieneestä maailmasta ja vapauden kahlitsemisesta.
          Samalla sosiaalinen paine varjostaa runon puhujan elämää. Kun yliluonnolliset tahot eivät kykene auttamaan tytärtä ulos tilanteesta, muuttuvat hänen suostuttelukeinonsa kohteliaaseen vetoamiseen. Säkeet "Mä haluaisin kun jokainen muu menee" ja "mutta kurjaa on jos ulkopuoliseksi jää" ilmentävät puhujan tarvetta kuulua ryhmään. Puhuja tahtoo tulla hyväksytyksi ja kaipaa vapautta tehdä päätöksiä omasta elämästään.
          Ajan kuluessa tytär kokee itsensä kahlituksi kotiinsa. Hänen turhautumisensa äidin rajoittavaa käytöstä kohtaan kasvaa ja kaipuu ulkopuoliseen maailmaan voimistuu. Tuntemukset ohjaavat tyttären viimeiseen vaihtoehtoon: pakenemiseen. Tytär jättää vankilaksi muuttuneen kotinsa ja tupakan kanssa sohvalle nukahtaneen äitinsä viimeisen kerran.
          Runon lopussa äidin ja tyttären kohtalot sinetöityvät. Äiti on jäänyt vangiksi tulen keskelle, mistä kukaan ei enää kuule hänen huutojaan. Tyttären sanotaan olevan kaukana kotoa ja lähellä kuuta. Hän on saavuttanut tavoittelemansa vapauden.